Kielenkäsittely aivoissa

Heippa kaikki te runsaslukuiset sitoutuneet Psykosoopaa-blogin lukijat, tänään jatketaan vielä eilisestä kieliaiheesta ja puhutaan siitä, kuinka aivot käsittelee kieltä.

Aivoissa on kaksi aivopuoliskoa (hemisfääriä) jotka on muuten irrallisia mutta niitä yhdistää semmonen hermorata nimeltä aivokurkiainen, vissiin kurjen näkönen tai jotain hehehe Ja koska aivopuoliskot on erillisiä, niin niillä on tietynlainen työnjako keskenään, ne käsittelee erilaisia juttuja, mikä on lateralisaatio.

Nää aivopuoliskot siis käsittelee erilaisia asioita, mutta niihin kumpaankin tulee toisenpuoleista aistitietoa, vasempaan puoliskoon oikeanpuoleista ja oikeenpuoleiseen vasemmanpuoleista. päätettiin sitten tehdä lista näistä eroista;

Vasen:

1. kielellisesti hallitseva yli 90%
2. näköhavainnon yksityiskohdat
3. rytmin, sävelten kesto ja ajallinen järjestys
4. tiedon talletus säilömuistiin
5. kehon oikeen puolen liikkeet

Oikea

1. visuaaliset hahmot
2. avaruudelliset suhteet
3. melodia, sävelkorkeus ja sävy
4. tiedon haku säilömuistista
5. ilmeet, puheensävy, huumori
6. kehon vasemman puolen liikkeet

 

1960-luvulla #tutkijaheppu Sperry tutki ihmisten näköaistin yhteyttä aivopuoliskoihin ihmisillä, joiden aivopuoliskot ei ollu yhdistetty aivokurkiaisella, ja päätyi sellaseen päätelmään, että vasemmassa aivopuoliskossa esine nimetään, oikeassa ei.

1800-luvulla #tutkijaheppu Broca tutustu mieheen, joka osasi sanoa vain yhden tavun, mutta ymmärsi muute puhetta normaalisti. Sitten tää mies kuoli ja #tutkijaheppu Broca löysi sen aivoista vaurion, ja päätteli, että tää alue säätelee puheen tuottamista.

1800-luvulla toinenkin #tutkijaheppu nimeltä Carl Wernicke tutustui mieheen, joka osasi puhua hyvin, muttei ymmärtänyt juuri mitään. Sitten se tyyppi kuoli ja Wernicke tutki sen aivoja ja löysi vaurion tietyltä alueelta, ja päätteli, että tää alue ohjaa kuullunymmärtämistä.

 

Toisin sanoen älkää vaurioittako aivojanne, älkääkä etenkään vasenta puoliskoo ja oikeeta silmää ja aivokurkiaista, ilman niitä ette osaa nimetä näkemiänne juttuja.




Kielellisellä rakkaudella,
            Olga ja Selina

Mitä kieli on?

Psykanopelle tuli tänään sellanen päähänpisto, että meidän pitäis kirjottaa blogipäivitys kielestä. Ihan emme tiedä miten kirjoitetaan "blogi-tyylillä" tällaisesta aiheesta, joten antakaa anteeksi mahdolliset kielelliset virheemme. Aloittakaamme.

Kieli on yhteiskunnan ja yksilöidenvälisten vuorovaikutussuhteiden edellytys. Kieli käyttöön tarvitaan käsitteitä, jotka yhdistävät joukon samaan luokkaan kuuluvia asioita. Käsitteet suhteutuvat kohteeseen ja nimeen. Kohde on jokin konkreettinen asia, johon yhdistyy jokin nimi (esim. kissa) ja käsite taas joukko määritteleviä sanoja ( kehräävä, karvapeitteinen, nelijalkainen eläin). 

 

Käsitteet jaostuvat käsitehierarkioiksi, jotka järjestävät tietojamme. Käsitehierarkiassa käsitteet jaetaan eri tasoihin. Perustason käsitteet ovat arkikielisiä ja kaikille tuttuja (esim, koira ja kissa) kun taas alemman tason käsitteet saattavat vaatia pitkäaikaista perehtymistä (esim. seropi ja sfinx).

Käsitteiden muodostumiseen on ainakin kolme periaatetta. Käsitteen tunnistamiseen tarvitaan määritteleviä ominaisuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja riittäviä. Otetaan esimerkki, jotta ymmärretään paremmin :D

 

 

Kolmio

1. kaksiulotteinen geometrinen kuvio
2. sisältää kolme janaa
3. janat liittyvät päistään yhteen
4. janojen välisten kulmien summa on 180 astetta

 

 

 

Kaikki mainitut kolmion ominaisuudet ovat välttämättömiä ominaisuuksia, sillä ilman niitä kuvio  ei olisi kolmio. Yhdessä ne muodostavat riittävät ominaisuudet, kolmion määrittelemiseen ei tarvita enempää ominaisuuksia, ellei haluta tarkentaa yksityiskohtia. Toisaalta käsitteet eivät ole selvärajaisia (esim. tuoli vai jakkara).

 

Arkisissa käsitteissä määritelmää tärkeämpää on useimmiten prototyyppi, eli tyypillinen edustaja (esim. pöydässä on levy ja neljä jalkaa, esine on pöytä jos se muistuttaa tarpeeksi prototyyppiä). Kolmanneksi käsitteen voi muodostaa esimerkkien perusteella. Kun nähdään jokin uusi kohde, se luokitellaan muistikuvissa olevien esimerkkien perusteella oikeaan ryhmään.

 

Toisin sanoen (huom. oma mielipide) kielen rakentumisessa on hyvin vähän logiikkaa ja käyttämämme arkipäiväiset sanat eivät tarkoita mitään, sillä niitä vastaavaa prototyyppiä tuskin on olemassa, esimerkkitapauksiin vertaaminen ei aina toimi eikä määritteleminen ole järkevää kaikkien asioiden kanssa. Ja silti käytämme kieltä, puhumme ja yhteiskuntamme toimii (jos toimii).

 

Monet eläimet pystyvät kommunikoimaan keskenään, mutta ihmisten kieli on kuitenkin poikkeuksellisen kehittynyttä. Ihmiset pystyy luomaan jatkuvasti uusia käsitteitä ja käyttään luovuutta kielellisessä viestinnässä, mutta eläimet eivät.

 

Mielenkiintoisinta kielessä on rakenne. Kaikki kielet muistuttavat rakenteellisesti toisiaan, mutta sanat ovat erilaisia. Noam Chomskyn universaalin kieliopin teorian mukaan tietty kielioppi on ohjelmoituna aivoihimme, mikä ohjaa kielen kehitystä eteenpäin samankaltaisilla tavoilla. Teoria selittää oman äidinkielen vaivattoman ja nopean oppimisen herkässä iässä.

 

Periaatteessa Chomskyn teoria sanoo, että jos tietyn kieliryhmän edustajat lisääntyvät vain keskenään riittävän pitkän aikaa, kieliryhmät alkavat lajiutua. Esimerkiksi japaniksi objekti aloittaa lauseen ja englannissa subjekti. Jos lauseenjäsenten luontainen paikka on geneettinen ominaisuus, niin tämä saattaa tietyissä olosuhteissa johtaa geneettiseen erilaistumiseen ja sitä kautta lajiutumiseen. BOOM.

 

 

 

Olga ja Selina lukion psykantunnilta <3